AMMATTITAUDIT

Ammattitauti on sairaus, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Ammattitaudin määritys ei perustu pelkästään lääketieteeseen, vaan siihen liittyy lainsäädännöllisiä perusteita. Ammattitaudeista puhuttaessa sen yläkäsite on Työhön liittyvät sairaudet, eli sairaudet joiden syntyyn, kulkuun tai ennusteeseen työllä on vaikutusta. Työperäiset sairaudet käsittävät ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden synnyssä työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta ilman pääasiallista syy-yhteyttä.

Yleisimpiä ammattitauteja ovat meluvammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvammat. Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston korvatuista ammattitaudeista ja ammattitaudeiksi epäillyistä sairauksista.

Työterveyshuolto ammattitautitapauksissa

Kun työntekijä hakeutuu työterveyshuollon vastaanotolle työhön liittyvien oireiden vuoksi, herää epäily ammattitaudista. Työterveyshuollolla on tekemiensä työpaikkaselvitysten perusteella tietoa työn altisteista, työpaikan terveysriskeistä sekä mahdollisista ammattitaudin aiheuttajista. Mikäli riittävän tarkkoja tietoja ei ole, työterveyshuolto tekee suunnatun työpaikkaselvityksen oireilevan työntekijän työpisteeseen.

Suunnatun työpaikkaselvityksen tavoitteena on tunnistaa mahdolliset ammattitaudin ai-heuttajat (esimerkiksi herkistävät kemikaalit) ja altistumisreitit sekä arvioida altistumisen riittävyyttä. Jotta muiden työntekijöiden sairastuminen voitaisiin ehkäistä, arvioidaan suunnatun selvityksen yhteydessä myös muiden työntekijöiden altistumista ja annetaan ohjeita työhygienian parantamiseksi.

Ammattitautiepäilyn herätessä työterveyshuollossa tehdään perusterveydenhuollolle kuuluvat diagnostiset tutkimukset. Tarvittaessa työntekijä lähetetään jatkotutkimuksiin Työterveyslaitokselle tai oman alueen työlääketieteen/ammattitautien poliklinikalle. Lähetteen voi laatia työterveyslääkärin lisäksi muu työolot tunteva lääkäri tai sairaalan erikoislääkäri, joka epäilee sairauden johtuvan työstä.

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ammattitautitapauksissa

Työpaikka ja työterveyshuolto tekevät tiivistä yhteistyötä ammattitautiepäilyjen yhteydessä. Työpaikan työsuojeluhenkilöstöllä on oltava tieto ammattitautiepäilyistä ja todetuista tapauksista. Todetut tapaukset on syytä tilastoida järjestelmällisesti, jotta niitä voidaan seurata pitkällä aikavälillä.

Jo perustellun ammattitautiepäilyn yhteydessä työpaikka ja työterveyshuolto selvittävät yhdessä, millä tavoin altistumista voidaan vähentää. Tässä yhteydessä arvioidaan sekä tutkimuksissa olevan potilaan että hänen työtoveriensa altistumista ja mietitään keinoja sen vähentämiseksi. Tiivistä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tarvitaan myös tilanteissa, joissa mietitään ammattitautiin sairastuneen työntekijän työnkuvan muutosta tai uudelleensijoitusmahdollisuuksia.

Ammattitautipotilaiden seuranta

Ammattitautipotilaan vointia ja työssä selviämistä seurataan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti ammattitaudin toteamisen jälkeen. Erityisen tärkeää seuranta on silloin, kun työntekijä jatkaa altisteisessa työssä.

Vaikka ammattitautiin sairastuneen työntekijän työnkuva muuttuisi, terveydentilaa seurataan jonkin aikaa. Seurannassa huomataan ammattitautioireilun muutokset ja uusissa työtehtävissä selviytyminen. Useimmiten on perusteltua seurata myös sellaisten työntekijöiden terveydentilaa, joilla on työperäisiä oireita ilman ammattitautidiagnoosia.